Ihmisen asema kosmisessa evoluutiossa

Me elämme maailmankaikkeudessa,
maailmankaikkeus elää meissä.

Ihmistä ympäröivä maailmankaikkeus on avaruustulen eli alkuenergian meri. Ihminen itse on monimutkaisesti järjestynyt tiivistymä tuota samaa energiaa. Ihmisen elämä on valkuaisaine-materian olomuoto, jonka on luonut ja jota ylläpitää laaja Maapalloa ympäröivä kosmisten, auringon, maan ja ihmisen emenaatioiden meri. Avaruuden alkuenergian ja ihmisen välillä tapahtuu jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa välittäjänä toimii ajatus. Ajatuksen substanssi eli aine välittää ihmisen elimistöön mahtavia avaruustulen voimia. Jokainen ajatus muodostaa kerrostumia hermokanaviemme seinämiin. Ajatukset muuttuvat teoiksi. Meidän tehtävänämme on huolehtia, että jokainen niistä on kaunis.

Kaiken tässä maailmassa olemassaolevan tarkoitus on evoluutio. Evoluutio on kehityksen ja elämän prosessi. Kehityksellä tarkoitamme kasvua ja muutosta. Se on rakkauden tilassa olevien jatkuvaa kasvua, johon liittyy jatkuva sisäinen ja ulkoinen muutos.

Ihminen on osa maailmankaikkeutta ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa.
Itse maailmankaikkeus on monimutkainen henkistynyt energiarakenne, joka elää ja kehittyy niiden suurten lakien mukaisesti, jotka hallitsevat kaikkea alkaen uutta elämää kantavasta alkusolusta aina jättimäisiin tähtisumuihin asti. Nämä lait määräävät planeettojen liikkeen ja luonnon rakenteiden kasvun, tähtien synnyn ja ihmisen käyttäytymisen, maailmankaikkeuden kehityksen ja ihmiskunnan historian tapahtumat. Näiden lakien ulkopuolella ei ole mitään.

Sama tapahtuu ihmisyhteisössä, sillä ihminen itse, kuten koko henkistynyt maailmankaikkeus ja ihmisen asuttama planeetta, muodostavat mikrokosmoksen ja makrokosmoksen ykseyden ja monimuotoisuuden ytimen.

Materia ja sen muodot, tietoisuus, ihmisen henki ja äly ovat kaikki energiamuodostelmia.

Maailmankaikkeus on erilaatuisten energioiden henkistämä. Kosmisen evoluution perustana on hyvin eritasoisten ja –laatuisten energioiden vaihtoprosessi. Tämä jatkuva prosessi on juuri evoluution tärkein moottori. Ihmisen monimutkainen energiajärjestelmä osallistuu aktiivisesti tähän prosessiin, ja siksi ihmiskunnan evoluutio materian ja energian yhtenä muotona on kosmista.

Tämän tosiasian ymmärtäminen, kosmisen energijärjestelmän lakien ymmärtäminen ja niiden käytäntöön soveltaminen ovat tärkeimpiä osa-alueita ihmisen tietoisuuden kehityksessä, joka puolestaan on yksi tärkeimpiä tekijöitä ihmisen koko evoluutiokehityksessä. Siirtyminen korkeammalle evoluutiokehityksen tasolle edellyttää tietoisuuden laajentamista sinällään. Ajatteleva ja älykäs ihminen ei saa olla passiivinen evoluution objekti.

Ihminen yhdistää taivaan ja maan; sen me tiedämme jo Uuden testamentin perusteella. Ja tiedämme myös, että taivaalla ei tarkoiteta sinistä taivaankantta, vaan korkeampia henkisiä – hienoaineisia maailmoja.

Sanskriitin kielinen sana ’ihminen’ tarkoittaa henkeä, joka palaa takaisin vuosisatojen ajan. Jo itse sanan merkitykseen sisältyy sen tarkoituksen ydin. Ydin on siinä, että ihminen on henki, ts. ihmisen todellinen olemus on henkinen.

Ihmiskunta on unohtanut oman merkityksensä evoluutiossa korkean kosmisista lähteistä peräisin olevan energian kerääjänä ja muuntajana. Ihminen ei siis ole vain johdin, joka yhdistää taivaan ja maan, vaan myös energioiden muuntaja.

Ihmisen vuorovaikutus maailmankaikkeuden kanssa ei rajoitu pelkästään avaruusalusten lähettämiseen toisiin maailmoihin, avaruuden tieteelliseen tutkimukseen tai älyllisen elämän etsintään muilta taivaankappaleilta. Tärkeintä tässä vuorovaikutuksessa on se, että ihminen itse on kiinteä osa kosmista energiajärjestelmää. Todellinen avaruudenvalloitus ei tapahdu tekniikan uusien keksintöjen avulla, vaan ihmiskunnan kosmisen evoluution energiaprosessin avulla. Meidän elämäämme tulevat nykytieteen löytämät uudet energiat, joita on mahdoton ottaa vastaan ilman moraalisen perustan tiedostamista. Ihminen pystyy ottamaan nämä uudet energiat käyttöönsä vain kohottamalla sisäistä kulttuuriaan. Siksi voidaan määritellä, että uusi evoluution taso ei ole ainoastaan kosminen aikakausi, vaan se on kulttuurin aikakausi. Tämän kulttuurin symbolina ovat kansainvälinen Roerich-pakti ja Rauhan lippu. Siten jokaisen ihmisen kohtalo ja sen myötä koko planeettamme kohtalo ovat ihmisen vastuulla, koska ihminen on kulttuurin kantaja.

Ihminen on tiedon lähde ja mitä voimakkain kosmisten voimien muuntaja. Ihminen on osa kosmista energiaa, osa luonnonelementtejä ja osa korkeimman materian järkeä ja tietoisuutta. Ihminen ei voi olla irrallinen ja erillään maailmankaikkeuden energiarakenteesta, sillä hän kantaa sitä itsessään ja elää siksi samojen lakien mukaisesti kuin maailmankaikkeus.

Ihmisen vuorovaikutus maailmankaikkeuden energiarakenteiden kanssa energianvaihtoprosessissa pitää liikkeessä ihmisen kosmista evoluutiota. Tämän energianvaihdon tuloksena syntyvät ne energiapurkaukset, jotka vievät ihmiskuntaa eteenpäin. Ihminen on energianvaihdossa itsensäkaltaisten olentojen kanssa maan päällä, ja Auringon, aurinkokunnan planeettojen, eläinradan tähdistöjen, Orionin tähdistön ja lopulta toisenlaisen ulottuvuuden maailmojen kanssa, joissa materia on kokonaan eri muodossa. Tällaisen vuorovaikutuksen seurauksena ihmisen ja taivaankappaleiden energiapotentiaali muuttuu, mikä luo edellytykset niiden evoluutiokehitykselle.

Energia itsessään on alkusyy kaikille maailmankaikkeuden prosesseille. Sillä on myös tärkein rooli ihmisen tietoisuuden kehityksessä evoluution objektista sen subjektiksi. Välimatka, joka erottaa evoluution objektin ja subjektin toisistaan, on ihmisen henkisen ja kulttuurisen täydellistymisen tie, jonka kuljettuaan ihminen muuttuu passiivisesta ja tiedostamattomasta evoluution osanottajasta sen aktiiviseksi ja tietoiseksi tekijäksi.

Nykyihminen on valitettavasti täysin kadottanut käsityksen siitä, miksi hän elää. Eikä hänellä ole edes aikaa pysähtyä miettimään sitä.

Ihminen on historiansa aikana käynyt läpi kolme ajattelun eli tietoisuuden vaihetta. Tällä hetkellä on kehittymässä neljäs vaihe – kosminen ajattelu, jota edelsivät myyttinen, uskonnollinen ja tieteellinen ajattelu. Tämä uusi kosmisen ajattelun vaihe määrittelee ihmisen tulevan tietoisuuden, jolle ovat luoneet perustan oman aikamme tiedemiehet ja filosofit 1900-luvun alussa. Kosmisen tietoisuuden muovaamisessa valtavan suuri merkitys on ollut Elävällä Etiikalla, joka on opetusta kosmisesta todellisuudesta.

Ihmisen tietoisuus ja ihmisten yhteiskunta kehittyvät kriisien kautta. Kriisin hetkellä vanhat järjestelmät hajoavat alkutekijöihinsä ja syntyy edellytys uudelle synteesille, uusien vakaiden muotojen luomiselle. Kun tuntee tätä maailmaa hallitsevat kosmiset lait, on mahdollista käydä kriisit läpi mahdollisin pienin tappioih.

Jokaisella ajattelun lajilla – myyttisellä, uskonnollisella ja tieteellisellä, jonka lopussa me nyt olemme, on ollut omat erikoispiirteensä, oma kulttuurinsa ja oma aikakautensa. Jokainen laji muotoutui edellisen sisällä. Mineraaleilla ja kasveilla on alitajunta, eläimillä tajunta ja ihmisellä itsensä tiedostaminen. Jokainen korkeampi luomakunnan osa sisältää myös tietoisuuden alemmat tasot. Esimerkiksi ihmisellä, jolla on siis kyky itsensä tiedostamiseen, on myös alitajunta ja tietoisuus. Alitajunta on moninainen prosessi, ja se pitää sisällään enkeli-hierarkian ohjauksen. Enkeli-hierarkian ajatukset ja energiat ilmenevät kaikissa olennoissa, ja se muodostaa alitajunnan.
Alitajunta on menneisyyden aarreaitta.

Itsensä tiedostaminen on yksittäinen prosessi, joka tapahtuu yksittäisessä ihmisessä.
Kun ihminen ajattelee ja haluaa selvittää itselleen jonkin asian, silloin ilmenee tietoisuus. Kaikkia itsensä tiedostamista korkeammmat tietoisuuden tasot ovat ylitietoisuutta. On hetkiä, jolloin ihmisessä alkaa puhua kosminen tietoisuus, joka on yksi ylitietoisuuden tasoista. Tiedemies nimittäisi sitä intuitioksi, runoilija inspiraatioksi ja erakko valaistumiseksi.

Eläimillä ei vielä ole yksilötietoisuutta. Ihmisen tietoisuus eroaa tästä siten, että ihminen tiedostaa itsensä yksilöksi. Kun ihmisessä herää kosminen tietoisuus, hän tuntee Elämän ykseyden ja näkee koko luonnon elävänä organismina, jonka kaikki osat ovat eläviä: kasvit, eläimet, ihmiset ovat kaikki saman kokonaisvaltaisen elämän soluja. Kun ihminen saavuttaa kosmisen tietoisuuden, hänessä alkavat kehittyä uudet aivokeskukset ja uudet kyvyt.

Tietoisuuden kehitystasosta riippuen ihminen on joko alhaisella tai korkeammalla kehityksen tasolla. Niin kauan kuin kosminen tietoisuus ei ole kehittynyt, ihminen iloitsee ja suree. Ja sittenkään, kun ihminen saavuttaa kosmisen tietoisuuden, ei hän vielä saavuta ja ymmärrä kaikkea. Silloinkin vielä on erilaisia ymmärtämisen tasoja, mutta kuitenkin ihminen edes hetkittäin vapautuu elämänsä vaikeuksista ja vaivoista.

Niin kauan kuin ihmiset elävät omassa tietoisuudessaan ja itsensä tiedostamisessa, he ovat jatkuvasti peloissaan ja epätietoisia siitä, mitä heille tulee tapahtumaan. Ihminen on elänyt kauan itsensä tiedostamisessa, mutta nyt on tullut aika siirtyä kosmiseen tietoisuuteen.
Raamatussa sanotaan: ”Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan”. Tämä uusi taivas ja uusi maa ovat niitä varten, jotka elävät kosmisen tietoisuuden kulttuurissa. Nyt kosmisen tietoisuuden valo voimistuu vähitellen ihmisessä, ja ihmiset näkevät jo omat virheensä paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Nyt ihmisen on noustava itsensätiedostamiseta kosmiseen tietoisuuteen, sillä muuten elämän jää hänelle tuntemattomaksi. Ihmisen on jo aika sukeltaa korkeampaan tietoisuuteen. Niin kauan kuin ihminen elää itsensätiedostamisessa, hän ei milloinkaan pysty ilmaisemaan niitä suuria ideoita ja pyrkimyksiä, jotka asuvat hänen sielussaan ja hengessään. Hänen on kehitettävä elimet, joiden avulla hän kykenee ilmentämään ideoitaan ja korkeita tunteitaan. Ne hän pystyy toteuttamaan silloin, kun kosminen tietoisuus kehittyy hänessä.

Kosminen tietoisuus on erittäin aktiivinen tila. Siihen tilaan pääsee sellainen sielu, joka tiedostaa kaikki olennot pienestä suureen ja lähettää heille rakkauttan, jotta nekin voisivat kohota korkeammalle.

Jokaisen täytyy pyrkiä kehittämään itsessään kosmista tietoisuutta. Se on tila, jolloin ihminen tuntee syntyneensä uudelleen. Uudestisyntynyt tuntee myötätuntoa kaikkia kohtaan ja pystyy ymmärtämään jokaista.

Jotta sellainen pystyisi tapahtumaan, tarvitaan tietyt olosuhteet. Millaiset? Sisäiset.

Materiaalista maailmaa on mahdotonta ymmärtää, ellei meillä ole yhteyttä ideaaliseen maailmaan, ts. Jumalaan. Jumala antaa henkiset arvot ja merkityksen. Ihmisen pitää käyttää kahta suurta voimaa – järkeä ja rakkautta.

Tällä hetkellä pimeän aikakauden eli Kali juugan lopussa päätty se pitkä aikakausi, jonka kuluessa on kehittynyt ihmisen äly eli mieli. Nyt on alkamassa Satya juuga, jonka aikana kehittyy voimakkaasti ihmisen yksilöllisyyden seuraava aspekti – sydän eli rakkaus. Niin paradoksaaliselta kuin se tuntuukin, on ihmisen mieli tekijä, joka on päättänyt kehityksensä. Ovathan nykyaikana vallitseva hajaannus ja epäjärjestys selviä merkkejä siitä, että ihmisen mieli ei enää selviydy niistä tehtävistä, jotka kosmisten lakien mukaisesti kehittyvä elämän evoluutio ihmiskunnalle on asettanut, ja että evoluutio vaatii uudenlaista lähestymistapaa moniin ilmiöihin ja asioihin, ja että ihminen on mielensä ohjaamana joutunut umpikujaan, josta mielen keinoin ei ole ulospääsyä. Se ei tietystikään tarkoita, että mieli olisi lakkautettu tai tarpeeton. Aivan kuten älyllisen mielen kehittyminen ei lakkauttanut vaistonvaraista mieltä, jolla vielä nytkin on moninaisia ja hyödyllisiä tehtäviä ihmisen elimistössä, ei myöskään sydämen kehittyminen kumoa mielen merkitystä. Sydän ottaa hoitaakseen sellaisia tehtäviä, jotka ovat ihmismielen saavuttamattomissa. Mielelle jää fyysinen maailma, kun taas sydän tekee ihmisen osalliseksi korkeammasta maailmasta. Sillä me elämme kolmessa maailmassa: fyysinen keho kuuluu fyysiseen maailmaan, emootiot ja halut hienoaineisen maailman alhaisimpaan osaan eli astraalimaailmaan, kun taas ajatukset kuuluvat sen korkeimpaan osaan, ja inspiraation liekin valaisemat korkeimmat ajatuksemme kuuluvat tulen maailmaan.

Nyt on koittanut kosminen hetki, jolloin meidän tulee ottaa tietoisesti osaa näiden maailmojen ja niiden asukkien elämään. Ihmisen tulee mennä näkyvän, tunnettavan ja todistettavissa olevan rajojen tuolle puolen. Hänen pitää oppia pitämään todellisina kaikkia korkeampien maailmojen ilmiöitä.

Kun alamme saada tietoa ei vain kirjoista eikä vain älyllisen prosessin tuloksena, vaan myös sisältä käsin eräänlaisena valaistumisena, tarkoittaa se, että meidän yksilötietoisuutemme alkaa löytää kosmisen tietoisuuden versoja, ja sen yhteydessä kehittyvä intuitio tai paremmin sanottuna tunnetieto on merkki siitä, että ihmisen mieli on saanut yhteyden korkeampaan tietoisuuteen, joka sijaitsee sydämessämme, ja voi alkaa ammentaa tästä aarreaitasta koko maailmankaikkeuden viisautta.

Miten niin suurenmoisen tehtävän pystyy suorittamaan? Sitä varten meidän täytyy tutkia, mitä ovat korkeamman tietoisuuden keskukset eli chakrat.
Elävässä etiikassa puhutaan 21 chakrasta. Joillakin niistä on pari (jotka sijaitsevat pääasiallisesti ihmisen sisäelimissä). Ne kaikki ovat kosmisia edustustoja ihmisessä. Kaiken kaikkiaan keskuksia on 49.

Tietämys keskuksista on niin vähäistä, koska se tietämys ei ole hyödyksi ihmiselle nykyisellä kehityksen tasolla, vaan jopa haitallista. Selkeä esimerkki tästä ovat henkilöt, jotka saatuaan tietää jotakin keskuksista alkavat hyvin haitallisinkin keinoin jännittää niitä aiheuttaen siten itselleen korjaamatonta vahinkoa. He kuvittelevat, että erilaisten harjoitusten tai rituaalien avulla he pystyvät kehittämään parakykyjä, tulemaan henkisemmiksi ja pääsemään henkisiin maailmoihin.

Mitä sitten ovat henkiset maailmat ja mitä on henkisyys?

Eri opetuksissa tätä asiaa nimitetään eri tavoin: uskonnollisuus, valaistumien, korkeampien keskusten avautuminen, henkisyys, yhtyminen omaan korkeampaan minään tai pyhän hengen lahja, mutta sisältö on aina sama. Henkisyys ei ole älyllisyyttä, ei idealismia, ei mielen kautta tullutta eettisyyttä, moraalia tai asketismia. Se ei ole uskonnollisuutta tai intohimoista emotionaalista kohonnutta hengen tilaa, eikä edes näiden ylivertaisten asioiden yhdistelmää.
Älyllinen usko, emotionaalinen pyrkimys tai käyttäytymisen säätely uskonnollisten tai eettisten sääntöjen mukaiseti eivät ole henkinen saavutus tai kokemus. Kaikella tällä on suuri arvo mentaalista tietoisuutta ja elämää ajatellen, samoin kuin itse henkistä evoluutiota varten, mutta ne ovat ainoastaan valmistavia tekoja, jotka kurinalaistavat ja puhdistavat ihmisluontoa.

Henkisyys tarkoittaa perimmältään meidän olemuksemme sisäisen todellisuuden – sielun – heräämistä; se on ihmisen sisäistä pyrkimystä tuntea sielunsa ja samaistua siihen, saada yhteys korkeimpaan todellisuuteen, joka on läsnä maailmankaikkeudessa.

Helena Roerich kirjoittaa, että myös psyykkinen energia on sama asia, mitä tavallisesti tarkoitetaan henkisyydellä ja psyykkisen energian kehittäminen on itse asiassa henkisyyden kehittämistä, mutta ei sen henkisyyden, joka nykyihmisellä ilmenee erilaisten rituaalien noudattamisena ja harjoitusten suorittamisena, vaan sen todellisen korkeimman henkisyyden, joka tarkoittaa osallisuutta korkeammasta maailmasta, itsensä löytämistä ja meissä jokaisessa olevan korkeimman voiman haltuun ottamista ja tietoista käyttämistä evoluution ja koko ihmiskunnan hyväksi.

Psyykkinen energia on ainesosana monissa ihmisen ominaisuuksissa ja se kehittyy emootioiden, tunteiden ja ajatusten harjoittamisen kautta, taistelemalla haluja vastaan tahdonvoimaa lujittamalla sekä kurinalaisella toiminnalla. Evoluutio on jatkuvaa kasvua niille, jotka ovat rakkauden tilassa, ja siihen liittyy jatkuva sisäinen ja ulkoinen muutos.

Alkava uusi aikakausi edellyttää meitä ottamaan tietoisesti osaa korkeamman maailman elämään, ja asettaa meille pakollisen ehdon – että kehittäisimme sydäntämme ja opettelisimme tuntemaan korkeamman tietoisuuden keskuksemme (chakrat).

Sydänkeskus on kiinteästi yhteydessä ”Maljaan”, johon jokaisella kerääntyy henkinen kokemus. Siksi tämän keskuksen avaaminen antaa ihmiselle mahdollisuuden:
- käyttää hyväkseen tuota kokemusta
- saada korkeampaan viisautta tunnetiedon kautta
- sydämen rukouksen kautta muodostaa yhteyden korkeimpiin voimiin

Avoin sydän voi ottaa sisälleen kaikki kosmiset tulet, sydän on maailmojen yhdistäjä.

”Avaruudellinen tuli pyrkii kohti (tulta) sydäntä, tämä periaate on perustana koko kosmiselle prosessille.” (Blavatsky)

Niinpä pelastus kaikista onnettomuuksista ja kaikesta pahasta on ihmissydämessä.

Mitä on sydämen kasvattaminen ja miten henkisyyttä kehitetään?

Siinä missä menneinä aikoina henkiseen täydellisyyten pyrkivät suurimmaksi osaksi vetäytyivät viettämään eristäytynyttä elämää, niin uutena aikakautena tai uudessa maailmassa sille ei ole tilaa. Kaikki eivät voi vetäytyä erakoiksi, vaan meidän on luotava ympärillämme olevaan elämään suurempaa täydellisyyttä. Asketismi tai itsensä näännyttäminen ei myöskään ole tarpeen. Kohtuus ja pidättyvyys kaikessa, työ yhteisen hyvän puolesta ja valon hierarkian kunnioittaminen – nämä ovat periaatteena henkiselle kehitykselle eli sydämen kasvattamiselle meidän aikanamme.

Ihmisen tulee katsoa rohkeasti silmiin kaikkia elämän ilmiöitä ja voittaa kaikki eteen tulevat houkutukset ja kiusaukset.
”Tärkeintä on puhua henkisyydestä. Hengen tie kaikkein parhaiten kehittää tietoisuutta ja puhdistaa elämän. Pitäkää keskusteluja henkisyydestä sydämen käytännön harjoituksena. Tietoisuus on puhdistettava, se on tie menestykseen. Keskustelu henkisyydestä ohjaa energian tiettyä kanavaa pitkin ylöspäin. Juuri Ketub (= Sydän = psyykkinen energia) on energioiden yhdistäjä. Ei pidä tuhlata aikaa pyrkimällä arkipäiväisyyteen, kun niin monet mahdollisuudet kutsuvat ylöspäin.
Ketub – The Heart.
Precisely, Ketub is the unifier of energies. (H, 39)
The unifier of energies, the unifier of knowledge, the fiery Ketub, is understood by an Agni Yogi. (H, 40)
Ketub is one of the names for psychic energy. (LHR II, p 383)

Kiinnittäkää huomiota siihen, että puhuessani sydämen kasvattamisesta käytän jatkuvasti sanoja henkisyys, henkinen pyrkimys ja tietoisuuden kehittäminen. Eikä siinä ole mitään ihmeteltävää, sillä ihmisen korkein tietoisuus asuu sydämessä. Sen vuoksi tietoisuuden kehittäminen ja sydämen kasvattaminen ovat itse asiassa yksi ja sama asia. Sydämen kasvattaminen tarkoittaa ennen kaikkea tietoisuuden laajentamista ja hienoaineistamista. Paradoksaalista kyllä tietoisuuden kehittymisen esteenä on ihmisen mieli, tai paremminkin sen toiminnan laatu. Koska mieli tietää ilmiöt ja asiat, niin tietäminen johtaa tiettyyn haluun, ja halu johtaa tiettyyn toimintaan. Nämä kolme mielen toiminnan aspektia ovat niin kiinteästi sidoksissa toisiinsa, että on välillä mahdotonta erottaa tietämistä halusta, joka johtaa tietyyn tekoon, jotka nykyihmisellä ovat suurimmaksi osaksi kielteisiä.

Monista kielteisistä ajatuksista ja teoista vapautuakseen ihmisen on välttämätöntä valvoa mielensä toimintaa, ja asettaa rajat sille kaikenlaisten mielialojen, tunteiden ja emootioiden virralle, joka syntyy mielen reagoidessa kaikkiin elämän ilmiöihin. Se ei tarkoita että meidän täytyisi kulkea ulkopuolisina elämän ilmiöiden ohi, vaan että tekojemme pontimena olisi ulkoisen toiminnan sijaan sisäinen yllyke, joka on peräisin ihmisen korkeammasta tietoisuudesta – sydämestä.

Ihmisen täytyy oppia alistamaan mielensä tahdon hallintaan niin että se toimii tarivttaessa ja tarvittavalla tavalla ja on toimimatta silloin kun sitä ei tarvita. Keskeytymättömällä toiminnallaan mieli estää korkeampaa tietoisuuttamme toimimasta eikä anna sille mahdollisuutta ilmentyä. Mielen hallinan lisäksi on pyrittävä ajattelemaan sydämen kautta ja tekemään päätökset sydämen ohjauksessa. Vain sillä tavalla pystymme rakentamaan sillan korkeamman ja alemman tietoisuuden välille, jonka kautta voimme tietää korkeamman totuuden ja tulla osallisiksi korkeammasta maailmasta. Uuden aikakauden ehdoton vaatimus ja ihmiskunnan kehityksen seuraava vaihe on mielen hallintaan saaminen ja sen laskeminen johtavasta asemasta toiselle sijalle sekä korkeamman tietoisuuden saavuttaminen sydämen kehittämisen ja kasvattamisen kautta.

Meidän tehtävänämme on tiedostaa sydämen ominaisuudet ja kehittää niitä itsessämme. Eikä pelkästään kehittää, vaan hienoaineistaa niitä ominaisuuksia, koska vain ominaisuuksien hienoaineistaminen hienoaineistaa ts. kohottaa meidän värähtelyjämme.

Moraali on henkisyyden perusta. Miten voimme kääntyä Hierarkian tai Opettajan puoleen, jos … ajatuksemme eivät ole puhtaat. Kaikkein tärkeintä oman moraalin kehittämisessä on huolehtia omien ajatustensa puhtaudesta, koska kaikki alkaa ajatuksesta. On analysoitava, miksi tietty kielteinen ajatus on syntynyt ja etsittävä sen syyt ja poistettava ne.

On olemassa toinenkin keino. Jos tarkkailemme tavanomaista päivää elämässämme, niin me koko ajan valitsemme, lähteäkö lenkille vai jäädä sohvalle, vastatako toiselle ystävällisesti vai välinpitämättömästi, auttaako vai mennä ohi, lukeako vai katsoa saippuaoopperaa, lörpötelläkö joutavia vai pohtia jotakin Opetuksen teemaa.

Itsensä kasvattamisen tehtävänä onkin juuri voittaa itsensä näissä pienissä asioissa.

Moraalisten ominaisuuksien lisäksi on tarpeen kehittää muistia, keskittymiskykyä ja mielikuvitusta. Siinä auttavat hyvin käsillä tekeminen ja taide.

Omien ominaisuuksien hienoaineistamiseksi on myös kehitettävä musikaalisuutta, joka ilmenee musiikissa, laulamisessa, fonetiikassa. Myös ajattelun täydellisyys on musikaalisuuden osoitus, koska sen perustana on rytmi ja harmonia.

Sydämen merkitys on siinä, että se on tulienergian keskipiste. Kaikki henkiset keskukset (chakrat) ovat riippuvaisia tärkeimmästä – sydämestä. Muistakaa, että ärtymys ja pelko ovat psyykkisen energian ja sydämen energian pääasialliset tuhoojat.

Moraali on tietysti henkisyyden perusta, mutta ilman yhteyttä Hierarkiaan (Jumalaan) tulikeskusten avaaminen täydellisesti ei ole mahdollista. Sitä taas tarvitaan työskentelyyn korkeammilla tasoilla.

Rukouksen avulla pidetään yllä yhteyttä ikuisuuteen ja korkeimpiin voimiin. Keinotekoinen rukous on yksi vaikeimmista asioista. Suurin osa ei osaa rukoilla. Rukous ”hengessä ja totuudessa” on sydämen rukousta, jossa rukous ei tule ihmisen päästä vaan sydämestä. Vain sydämen rukous, johon liittyy korkeimman kuvan pitäminen sydämessä, saavuttaa päämääränsä.

On pyrittävä jatkuvuuteen pyrkimyksessä ja sydämen harjoittamisessa. Elävän Etiikan opiskelun alkuvaiheessa saavutukset eivät yleensä ole jatkuvan vakaita, vaan tulee ns. aallonpohjia, koska jatkuvan pyrkimyksen kehittäminen tarkoittaa sitä, että jatkuvasti yrittää muistaa Hierarkian ja sydämen voiman ja suuntaa voimansa yhteen tiettyyn suuntaan – palvelemisen ja hyvyyden suuntaan. Se tarkoittaa, että on jatkuvasti valmiina ja opettelee tietoisesti keskittämään sydämen energiaa, sillä se juuri on pyrkimyksen säde. Pyrkimyksen kehittämistä edesauttaa sydämen vakaus ja horjumattomuus.

Todellinen tieto on ankaraa ja henkinen tie on ankara. Vain hengessä voimakkaat voivat lähestyä nopean kehityksen tietä. Eikä sitä tietä voida milloinkaan helpottaa, sillä vain kärsimys ja omakohtainen pyrkimys transmutoivaat energiamme ja saattavat ne tarvittavaan tasapainoon. Olkaamme siis kärsivällisiä ja ymmärtäkäämme, että hengen saavutukset kerätään murusina, niin kuin kultahippuset huudotaan maan kamanasta.

Tunnetieto on palava sydämen tuli. Kaikki edellä sanottu tietysti kehittää tunnetietoa, mutta tähän asiaan on mielestäni tarpeen kiinnittää erityistä huomiota.

Elävässä Etiikassa sanotaan, että tunnetieto ei ole sameaa intuitiota, vaan henkisen kurinalaisuuden tulosta, johon liittyy sydämen merkityksen ymmärtäminen.

Tunnetiedon eri asteita ovat havaitseminen ja ennakkoaavistus.

Kaikki ihmiset alkavat vähitellen tuntea olevnsa osa suurempaa kokonaisuutta. Se on alku kosmisen tietoisuuden heräämiselle, joka toivoo, että kaikki ihmiset olisivat ystäviä, tekisivät yhdessä työtä ja ymmärtäisivät toisiaan. Jokaisen meistä tulee pyrkiä raottamaan osaa tiedosta, jotta jokainen, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa ja itseään siinä, voisi alkaa ajatella uudella tavalla, sillä se on askel evoluutiossa.

Kiitos huomiostanne! Kiitän kaikkia teitä siitä, että varasitte aikaa tulla tänne. Toivon, että palatessanne sydämenne ilo on moninkertaistunut!

Lähteenä käytetty Ljudmila Shaposhnikovan artikkeleita ja Elävän Etiikan opetusta.